Korean demokraattinen kansantasavalta sijaitsee Itä-Aasian sydämessä Korean niemimaalla. Korean niemimaa rajoittuu pohjoisessa Kiinaan ja Venäjään, yhteiset rajajoet ovat Amnok ja Tumen. Idästä, lännestä ja etelästä Korea on meren ympäröimä, ja siellä elää yhtenäinen korean kieltä puhuva kansa.
Maanpinnan muodot
Maanpinnan muodot vaihtelevat Korean niemimaalla. Korea koostuu vuoristoista, tasangosta, laaksoista ja rannikosta, joka muuttuu jatkuvasti sedimentaation ja eroosion vuoksi. Maa-alueita hallitsee vuoristo, jota on 80 % maan pinta-alasta. Keskimääräinen korkeus merenpinnasta on 440 metriä.
Erityisen paljon vuoristoa on Korean pohjois- ja itäosissa. Paektu-vuoriston ja Korean etelämeren väliin mahtuu yli 100 kpl 2 000 metriä korkeampaa vuorta. Tasankoalueita on suhteellisen pieni osuus maan pinta-alasta. Tasankoalueet sijaitsevat länsi- ja eteläosissa. Itäosissa on pieniä tasankoalueita jokien suistoissa.
Meret
Korea on merien maa; meri ympäröi Koreaa kolmelta sivulta. Mannerjalusta muodostaa 50 % meren kokonaispinta-alasta sekä Korean etelä- että länsimerellä. Saaristo on hyvin moninainen. Rannikolla on runsaasti niemiä ja lahtia, länsirannikolla on yhteensä 2 513 saarta, luotoa ja niemeä.
Ilmasto
Korea kuuluu ilmastollisesti lauhkeaan vyöhykkeeseen, jossa ilmaston vuodenaikaiset vaihtelut ovat suuria. Keskilämpötila vaihtelee 8 – 12 asteen välillä. Vuoden keskimääräinen sademäärä on 1 120 mm. Koreassa paistaa aurinko vuosittain keskimäärin 2 280 – 2 680 tuntia, mikä on enemmän kuin muualla samalla leveysasteella. Jopa sateisten kausien aikana kesällä aurinko paistaa kuukausittain keskimäärin 200 tuntia. Vuodenajat ovat hyvin selvät. Myös talvella on kuivia ja sateisia kausia. Alueen pituudesta johtuen Korean niemimaalla on useita toisistaan poikkeavia ilmastoalueita.
Joet ja järvet
Koreassa on runsaasti järviä ja jokia. Suurista joista mainittakoon pääkaupungin Pjongjangin läpi virtaava Taedong, sekä Amnok, Tumen ja Chongchon. Amnok-joki on pisin, yhteensä 803 km.
Monet järvet ovat syntyneet tulivuoritoiminnan maanpinnan muutosten seurauksena. Merkittävimpiä järviä ovat Paektu-vuorella sijaitseva Chon-järvi sekä Samji, Changyon, Kwangpo ja Tongjong. Koreassa on myös runsaasti tekojärviä, jotka ovat syntyneet kastelujärjestelmien tai vesivoimaloiden rakennuksen yhteydessä. Pohjoisosassa on yhteensä 1 700 vesivarastoa, joista suuria on noin 100. Merkittävimpiä tekojärviä ovat Supung, Changjin, Pujon, Changjagang, Manpung, Changsu, Yonpung, Sohung ja Unpa.
Kasvisto ja eläimistö
Koreassa on hyvin monipuolinen kasvi- ja eläinkunta johtuen Korean monipuolisesta ilmastosta, vuoristoista, joista ja ympäröivästä merestä. Kasvillisuus on monipuolista alpiinisesta kasvillisuudesta aina subtrooppiseen kasvillisuuteen. Koreassa on myös monipuoliset metsävarat. Aeguk-instituutti on keskittynyt puuntaimien kasvatukseen ja uusien lannoitteiden kehittämiseen. KDKT:ssa on viime vuosina panostettu laajalti metsien istutukseen ja vuorenrinteiden peittämiseen uudella puustolla.
Kuumat lähteet ja terveyslähteet
Kuumia lähteitä sekä terveyslähteitä löytyy monilta alueita Koreassa. Aikaisemmin Koreasta tunnettiin vain 34 terveyslähdettä. Tänä päivänä yksin pohjoisosassa on 142 terveyslähdealuetta, joista kuumia lähteitä on 50. Kuumat lähteet on löydetty pääosin rannikkoalueilta, kun taas terveyslähteet sijaitsevat sisämaassa. Kuuluisimmat kuumat lähteet sijaitsevat Onpossa, Pyonggangissa, Yangdokissa, Kumgangsanilla ja Sikholla. Terveyslähteitä taas on mm. Sambangissa, Changsongissa, Kangsossa. Erilaisia lääketieteellisiä mutakylpylaitoksia on tällä hetkellä yli 40 paikassa.
Kansalliseläimet ja -kasvit
Kansalliskoira on Pungsan. Pungsan on nimetty Phungsanin alueen (nykyään Kimhyonggwonin alue) Ryanggangin maakunnassa. Se on kasvatettu metsästyskoiraksi. Viime aikoina rodun säilyttämiseen ja lisääntymiseen on ryhdytty kiinnittämään erityistä huomiota.
Kansallislintu on kanahaukka (Accipiter gentilis). Kanahaukkoja tavataan niemimaan pohjois- ja keskiosissa ja joskus ne muuttavat maan eteläosaan talvella. Historiallisesti korealaiset ovat käyttäneet metsästyshaukkoja fasaanien, kyyhkysten ja jänisten pyynnissä.
Kansalliskukka on pensasmagnolia (Magnolia sieboldii), jota KDKT:ssa kutsutaan korealaisella nimellä mokran. Pensasmagnolia kasvaa luontaisesti Kiinassa, Japanissa ja Koreassa usein vuoristometsien aluskasvina. Koreassa se voi saavuttaa 10 metrin korkeuden, mutta meillä Suomessa se jää 2 – 3 metriä korkeaksi pensaaksi.
Kansallispuu on mänty (Pinaceae). Korealaiset pitävät mäntyjä maisemien kaunistuksina, ja ne ovat olleet esillä korealaisessa kuvataiteessa muinaisista ajoista lähtien. Mäntymetsät liittyvät Kim Il Sungin johtaman sissiliikkeen toimintaan Paektu-vuoren ympärillä olevissa metsissä, ja niillä on siten aivan erityinen merkitys maan perustamisessa. Presidentti Kim Il Sungin isä Kim Hyong Jik on kirjoittanut isänmaallisen runon Green Pine on Nam Hill Korean itsenäisyyden edistämiseksi.