
Luonto ja maantiede
Korean demokraattinen kansantasavalta eli Pohjois-Korea sijaitsee Itä-Aasiassa Korean niemimaalla, jota rajaavat pohjoisessa Kiina ja Venäjä. Maan pinnanmuotoja hallitsevat vuoristot, jotka kattavat 80 % pinta-alasta, kun taas tasangot ovat keskittyneet lounais- ja rannikkoalueille. Tunnetuimmat vuoret ovat Paektusan, Myohyangsan ja Kumgangsan. Ilmasto on lauhkea, ja neljä vuodenaikaa ovat selväpiirteisiä. Maassa on runsaasti jokia, järviä ja tekojärviä. Järvistä tunnetuin, Chon, sijaitsee Paektuvuorilla.
Monipuolinen luonto pitää sisällään rikkaan kasviston ja eläimistön alpiinisesta vyöhykkeestä subtrooppiseen. Alueelta löytyy myös lukuisia kuumia lähteitä, joita hyödynnetään terveyden ylläpitoon. Kansallistunnuksiin lukeutuvat metsästyskoirana tunnettu pungsan, kansallislintu kanahaukka, kansalliskukka pensasmagnolia sekä kansallispuuna ja historiallisena symbolina tunnettu mänty.

Historia
Korean varhainen historia ulottuu paleoliittiselle kaudelle. Ensimmäiset valtiot, kuten Kojoson ja kolme kuningaskuntaa (Koguryo, Baekje ja Silla), muodostuivat vuosituhansien kuluessa. Vuosisatoja kestänyttä feodaalikautta seurasi 1900-luvun alussa alkanut Japanin miehitys, jota vastaan syntyi maanalainen vapautustaistelu Kim Il Sungin johdolla. Toisen maailmansodan päättyessä vuonna 1945 maa vapautettiin, ja Korean demokraattinen kansantasavalta perustettiin syyskuussa 1948.
Vuosina 1950–1953 käyty Korean sota torjui Etelä-Korean puolelta tulleen Yhdysvaltain johtaman hyökkäyksen, ja vaikka maa on sen jälkeen jatkanut sosialistista rakennustyötään, niemimaan jälleenyhdistäminen säilyi pitkään keskeisenä tavoitteena. Valtiolliset johtajat ovat tehneet historiansa aikana useita rauhanomaisia aloitteita etelän ja pohjoisen yhdistämiseksi, mutta ulkopoliittiset jännitteet ja ulkovaltojen sotilaallinen läsnäolo ovatkin hidastaneet prosessia. 2020-luvulla tilanne on jäissä.

Talous
Maan taloutta ohjataan keskitetysti sosialististen periaatteiden mukaisesti, ja tuotantovälineet sekä luonnonvarat ovat pääosin yhteisessä tai valtion omistuksessa. 1990-luvun puolivälin vaikeuksien jälkeen taloutta on uudistettu avaamalla erityistalousalueita rajoille, sallimalla rajattua yksityisyritteliäisyyttä ja toreilla tapahtuvaa kaupankäyntiä sekä panostamalla kevyeen teollisuuteen ja vesivoimaan. Merkittäviä luonnonvaroja ovat muun muassa runsaat malmivarat, minkä lisäksi maatalous pohjautuu pitkälti osuustoimintatiloihin ja vuoden 1946 maareformiin.
Valtio takaa kansalaisilleen laajat sosiaalietuudet, joihin kuuluvat työhön oikeuttava ja velvoittava järjestelmä, elintarvikesubventiot, täysin ilmainen terveydenhuolto sekä 12-vuotinen maksuton koulutus. Lisäksi valtio tarjoaa asunnot ilman vuokraa, naisille viiden kuukauden äitiysloman sekä eläkkeet ikääntyneille. Tulovero lakkautettiin maassa jo vuonna 1974.

Politiikka
Korean demokraattista kansantasavaltaa ovat sen historian aikana johtaneet kolme sukupolvea maan itsenäisyystaistelusta lähtien: presidentti Kim Il Sung, pääsihteeri Kim Jong Il ja nykyinen johtaja Kim Jong Un. Kim Il Sung johti Japanin vastaisen partisaaniarmeijan voittoon vuonna 1945 ja loi maahan sosialistisen yhteiskunnan sekä juche-aatteen. Hänen jälkeensä maata ovat luotsanneet Kim Jong Il, joka vahvisti armeijan asemaa vaikeina luonnonkatastrofien ja kriisien vuosina, sekä Kim Jong Un, jonka kaudella valtiota on modernisoitu ja kehitetty merkittävästi.
Valtiojärjestys perustuu sosialistiseen demokraattiseen sentralismiin, ja perustuslaki takaa laajat kansalaisten perusoikeudet työnteosta, koulutuksesta, terveydenhoidosta ja vapaista vaaleista aina uskonnon- ja sananvapauteen asti. Vaikka maa on usein leimattu eristäytyneeksi, sillä on aktiivisia diplomaattisuhteita yli 160 valtion kanssa. Suhteet Yhdysvaltoihin kärjistyivät 1990-luvun sopimusrikkomusten myötä, mikä johti maan omien ydinasevoimien kehittämiseen puolustustarkoituksessa.

Kulttuuri ja tiede
Tiede ja teknologia palvelevat maassa sosialistista rakennustyötä ja kansan hyvinvointia, minkä lisäksi tutkimusta ja opetusta keskitetään esimerkiksi Pjongjangin tiede- ja teknologiakeskukseen. Koulutusjärjestelmä tarjoaa kaikille kansalaisille ilmaisen 12-vuotisen peruskoulutuksen sekä opiskelumahdollisuuksia sadoissa korkeakouluissa. Lisäksi maassa vaalitaan rikasta kirjallisuus- ja taideperinnettä. Yhtenäistä korean kieltä kirjoitetaan omalla 1400-luvulla luodulla hangul-aakkosjärjestelmällä.
Urheilun saralla menestystä on saavutettu perinteisen taekwondon ohella muun muassa jalkapallossa, painonnostossa ja muissa olympialajeissa. Julkinen terveydenhuolto on ollut kaikille täysin maksutonta vuodesta 1953 lähtien. Järjestelmässä yhdistetään nykylääketiede sekä laajasti käytetyt kansanparannusmenetelmät.

Ruokakulttuuri
Korealaisen keittiön perustan muodostavat riisistä ja muista viljoista valmistetut ateriat, joita varioidaan esimerkiksi keitoiksi, mausteisiksi riisikakuiksi eli ttokeiksi tai nuudeliruuiksi, kuten Pjongjangin kuuluisiksi kylmiksi nuudeleiksi. Ruokien maustamisessa ja valmistuksessa keskeisessä asemassa ovat chilit ja soijapavut, joista tehdään erilaisia tahnoja ja kastikkeita, sekä jokaisella aterialla tarjoiltava terveellinen ja mausteinen, fermentoitu kiinankaalilisuke kimchi.
Perinteisiin annoksiin kuuluvat myös haudutetut padat, makeat leivokset ja hunajasta valmistetut herkut sekä erilaiset juomat aina hunajamehuista ja teestä perinteisiin riisiviinoihin, ginseng-viinoihin ja suosittuun Taedonggang-olueen. Elintarvikkeiden rajallisen saatavuuden vuoksi Pohjois-Korean ruokakulttuuri eroaa melkoisesti Etelä-Korean keittiöstä, ja annokset ovat vaatimattomampia, mutta tavallaan myös autenttisempia.

Tapakulttuuri
Korealaiseen kulttuuriperinteeseen kuuluvat perinteiset vaatteet, kuten naisten värikkäät chima-hameet ja tyköistuvat jogorit sekä miesten perinnepuvut. Nykyään arkipukeutumisessa suositaan kuitenkin länsimaisia vaatteita tai Mao-pukuja.
Asuminen perustuu luonnonläheisiin ja käytännöllisiin rakennustapoihin, joissa hyödynnetään muun muassa perinteistä ondol-lattialämmitystä. Elämään kuuluu vahva yhteisöllisyys, joka näkyy häissä, hautajaisissa, syntymäpäiväjuhlissa sekä kuukalenterin mukaisissa pyhäpäivissä.
Kulttuuri- ja vapaa-ajan perinteisiin lukeutuvat perinteiset pelit ja leikit, kuten korealainen ssirum-paini, köydenveto, keinuminen ja yut-peli, sekä talonpoikaismusiikki ja tanssit. Uskonnonvapaus on perustuslain takaama, ja maassa toimii useita uskonnollisia järjestöjä buddhalaisten, kristittyjen ja chondoistien toimesta.
