Seuran toiminnasta
Suomi-Korea-seura ry on vuonna 1970 perustettu, puoluepoliittisesti riippumaton ystävyysseura, joka toimii Suomen ja Korean demokraattisen kansantasavallan ystävyyden lujittamiseksi. Toimintamuotoja ovat esimerkiksi tiedottaminen sekä kulttuurivaihdon edistäminen. Olemme kehittäneet toimintaamme ajan saatossa ja pitäneet yllä säännöllistä toimintaa aktiivijäsenten ansiosta. Vuoteen 2020 asti toteutettujen jäsenmatkojen lisäksi olemme järjestäneet yhdessä Suomen Juche-aatteen opintoyhdistyksen kanssa erilaisia kansainvälisiä seminaareja, jotka ovat kutsuneet kokoon Korean ystäviä Euroopasta ja Korean DKT:sta.
Vierailemme säännöllisesti myös Pohjois-Korean Tukholman suurlähetystössä ja teemme yhteistyötä erityisesti Tanskan ja Ruotsin Korea-seurojen kanssa. Olemme järjestäneet yhdessä Korean suurlähetystön henkilökunnan kanssa muun muassa Arirang-tapahtuman Helsingissä, missä tarjolla oli korealaista ruokaa, taidetta ja musiikkia. Järjestämme välillä myös leffailtoja, jolloin katsomme pohjoiskorealaisia elokuvia.
Osallistumme vuosittain Matkamessuille ja Maailma kylässä -festareille. Suomi-Korea-seuralla on kummikoulu Pjongjangissa, ja tuemme lasten koulunkäyntiä muun muassa opiskelutarvikkeita lahjoittamalla. Seuran jäsenmatkoilla pääsee vierailemaan Mirae-koulussa.
Yhteystiedot
koreaseura@gmail.com
Suomi-Korea-seura Facebookissa
Sihteeri, jäsenasiat:
Juha Kieksi
juha.kieksi@saunalahti.fi
Puheenjohtaja:
Peter Fryckman
Nettisivut ja Korean ystävät -lehti:
Cilla Heiskanen
cilla.heiskanen@gmail.com
Tule mukaan!
Suomi-Korea-seura toivottaa tervetulleiksi kaikki Korean demokraattisesta kansantasavallasta kiinnostuneet henkilöt ja yhteisöt. Seuran jäsenyyden myötä saat kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän Korean ystävät -julkaisun, mahdollisuuden päästä mukaan Korea-seuran järjestämille jäsenmatkoille, tietoa Pohjois-Koreasta sekä uusia ystäviä ja yhteistyökumppaneita.
Jäseneksi voi hakea ottamalla yhteyttä sähköpostitse koreaseura@gmail.com
Ilmoitathan jäsenyyttä hakiessasi seuraavat tiedot: nimi, osoite, syntymäaika ja sähköpostiosoite.
Jäsenmaksuluokat:
• Varsinainen jäsen 25 €
• Perhejäsen (kun perheessä on yksi varsinaista jäsenmaksua maksava henkilö) 10 €
• Nuorisojäsen (alle 18 vuotta) 7 €
• Kannatusjäsen 100 €
• Yhteisöjäsen 500 €
Jäsenmaksun voi suorittaa tilille: FI70 4108 0011 8392 33



Ystävyyden sillanrakentajana yli 50 vuotta
Seuran perustivat alunperin henkilöt, jotka jo vuonna 1968 olivat muodostaneet Suomen ensimmäisen Korea-solidaarisuuskomitean. Toimintansa alusta lähtien Korea-seura on ollut vahvasti solidaarisuusseura, jonka yksi keskeisimmistä toimintamuodoista on ollut Koreoiden riippumattoman ja rauhanomaisen jälleenyhdistämisen tukeminen ja Korean asioista tiedottaminen Suomessa. Seuran alkuvuosia leimasi myös työ Suomen ja KDKT:n välisten suhteiden rakentamiseksi. Seuran vaikutuksesta Suomi tunnustikin KDKT:n 13.4.1973 ja diplomaattisuhteet maiden välille solmittiin saman vuoden kesäkuussa.
1970-luvulla seura ryhtyi myös tuomaan korealaista kulttuuria esille Suomessa. Seuran toimesta mm. kuuluisa Mansudae-taidetalon orkesteri ja lasten taiteilijaryhmät vierailivat useita kertoja Suomessa esiintyen lukuisilla paikkakunnilla. Suomi-Korea-seuran jäsenmatkat puolestaan ovat antaneet mahdollisuuden tutustua Koreaan aikana, jolloin turismi KDKT:aan ei käytännössä ollut mahdollista. 1990-luvulla seura oli organisoimassa yhteistyössä Via Dolorosa -järjestön kanssa useita junavaunuja sisältäneen ruoka-ja avustuskuorman lähettämisessä ja jakamisessa KDKT:n pahimmin tulvista kärsiville alueille. Tämän lisäksi seura on ollut auttamassa korealaisia eri alojen asiantuntijoita heidän vieraillessaan Suomessa.
Tänään Suomi-Korea-seura on vireä solidaarisuus-, ystävyys- ja kulttuuriseura. Seura järjestää Korean niemimaan kulttuuriin liittyviä yleisötilaisuuksia ja seminaareja. Toimintaan kuuluvat myös erilaiset näyttelyt, messut sekä jäsenmatkat kaukaiseen ystävämaahan. KDKT:ssa yhteystahona toimii paikallinen Korea-Suomi-ystävyysseura. Suomi-Korea-seura on Ystävyysseurojen Liiton ja Fingon jäsenjärjestö.



Suomi-Korea-Seuran säännöt
Säännöt hyväksytty vuonna 2011.
Säännöt
1§
Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Suomi-Korea Seura ry ruotsiksi Samfundet Finland-Korea rf, josta näissä säännöissä käytetään nimeä ”Seura”. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena koko maa.
2§
Seuran tarkoitus ja toiminta
Seuran tarkoituksena on toimia Suomen ja Korean demokraattisen kansantasavallan välisten ystävällisten suhteiden kehittämiseksi ja lujittamiseksi kulttuurin, talouden ja yhteiskunnallisen elämän eri aloilla, samoin seura pyrkii toimimaan Korean rauhanomaisen jälleenyhdistämisen edistämiseksi.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi seura pyrkii:
- järjestämään kokouksia, juhlia ja esitelmätilaisuuksia
- toimittamaan kirjoituksia sanomalehdistölle ja muille julkaisuille sekä harjoittamaan mahdollisuuksiensa mukaan omaa julkaisutoimintaa
- levittämään korealaisia julkaisuja
- järjestämään sivistyksellisen vuorovaikutuksen lisäämiseksi erilaisia vierailuja
- toimimaan muutoinkin edellisiin verrattavilla tavoilla
Toimintansa tukemiseksi seura kerää jäsenmaksuja, voi vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia, järjestää varainkeräyksiä ja arpajaisia asianmukaisen luvan saatuaan. Seura voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteätä ja irtainta omaisuutta.
3§
Seuran jäsenyys
Seuran varsinaisiksi henkilöjäseniksi voidaan hallituksen päätöksellä hyväksyä henkilöitä, jotka hyväksyvät seuran tarkoituksen ja säännöt. Seuralla voi olla myös oikeuskelpoisia ja Suomessa rekisteröityjä yhteisö- ja kannatusjäseniä, jotka haluavat tukea seuran tarkoitusta. Päätöksen yhteisö- ja kannatusjäsenen hyväksymisestä tekee seuran hallitus.
Hallituksen suostumuksella voidaan myös hyväksyä seuran yhteisöjäseneksi rekisteröity paikallinen Suomi-Korea Seuran osasto.
Lisäksi seuralla voi olla kunniajäseniä. Kunniajäsenekseen seura voi vuosikokouksessa tekemällään päätöksellä kutsua ansiokkaasti seuran tarkoituksen toteuttamista edistäneitä henkilöitä. Seuralla voi olla yhtäaikaisesti korkeintaan 5 (viisi) elossa olevaa kunniajäsentä.
Tämän lisäksi seuran vuosikokous voi kutsua kunniapuheenjohtajaksi poikkeuksellisen pitkään ja erityisen ansiokkaasti seurassa toimineita henkilöitä. Seuralla voi olla yhtäaikaisesti yksi(1) elossa oleva kunniapuheenjohtaja. Kunniajäsenten ja kunniapuheenjohtajan on oltava ennen nimeämistään seuran jäseniä. Kunniajäseneksi ja kunniapuheenjohtajaksi nimetyillä säilyy äänioikeus seuran kokouksissa.
Varsinaiset, kannatus- ja yhteisöjäsenet suorittavat seuralle vuotuisen jäsenmaksun, jonka suuruus määrätään vuosikokouksessa. Kunniajäsenet ja kunniapuheenjohtaja vapautetaan jäsenmaksun suorittamisesta nimityshetkestä alkaen. Yhteisöjäseneltä sekä kannatusjäseneltä voidaan periä erisuuruinen jäsenmaksu kuin henkilöjäseneltä.
Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät sääntömuutoksen yhteydessä.
4§
Seuran vuosikokous
Seuran vuosikokous on pidettävä ensimmäisellä vuosipuoliskolla hallituksen määräämänä aikana josta, samoin kuin kokouksen ajasta ja paikasta, on viimeistään kahta (2) viikkoa ennen ilmoitettava jäsenistölle joko kirjeitse tai seuran vuosikokouksen nimeämässä sanomalehdessä.
Seuran vuosikokouksessa käsitellään ainakin seuraavat asiat:
- kokouksen avaus
- valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
- todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- hyväksytään kokouksen työjärjestys
- esitetään tilinpäätös, toimintakertomus ja toiminnantarkastajien lausunto
- päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
- vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä seuraavaksi toimintavuodeksi jäsenmaksujen suuruus
- valitaan hallituksen puheenjohtaja
- valitaan muut hallituksen varsinaiset jäsenet sekä varajäsenet
- valitaan enintään kaksi(2) toiminnantarkastajaa sekä kaksi (2) varatoiminnantarkastajaa kuluvan vuoden kirjanpitoa ja hallintoa tarkastamaan
- päätetään miten seuran kokouksista tiedotetaan jäsenistölle
- käsitellään muut esille tulevat asiat
- kokouksen päättäminen
Mikäli seuran jäsen haluaa saada jonkin asian seuran vuosikokouksen käsiteltäväksi, on jäsenen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään kolmekymmentä (30) vuorokautta ennen vuosikokousta, että hallitus ehtii antaa siitä lausuntonsa.
5§
Seuran kokoukset
Seura kokoontuu, paitsi vuosikokoukseen, silloin kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin kymmenesosa (1/10) jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta vaatii.
Seuran kokouksissa kullakin jäsenellä on yksi (1) ääni. Seuran henkilöjäsen ei voi käyttää äänioikeuttaan asiamiehen välityksellä. Yhteisöjäsenen tai paikallisyhdistyksen edustajan on osoitettava valtuutensa yhteisöjäsenen tai paikallisyhdistyksen antamalla valtakirjalla. Sama henkilö voi edustaa vain yhtä (1) yhteisöjäsentä.
Päätökset seuran kokouksissa tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, paitsi milloin on kysymys näiden sääntöjen 11§ mainituista asioista. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
6§
Tilit, hallinto ja niiden tarkastus
Seuran tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Tilit ja hallinto on jätettävä vähintään kolme(3) viikkoa ennen vuosikokousta toiminnantarkastajien tarkastettavaksi. Toiminnantarkastajien tulee antaa lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi(2) viikkoa ennen vuosikokousta.
7§
Seuran hallitus ja sen tehtävät
Seuran asioita hoitaa vuosikokouksen vuodeksi kerrallaan valitsema hallitus, jonka muodostavat puheenjohtaja sekä vähintään viisi (5) ja enintään kymmenen (10) varsinaista jäsentä sekä vähintään
viisi (5) ja enintään kymmenen (10) varajäsentä.
Hallitus valitsee keskuudestaan kaksi (2) varapuheenjohtajaa, sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarpeelliset toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan jonkun varapuheenjohtajista kutsusta tai jos kolme (3) hallituksen jäsentä sitä kirjallisesti puheenjohtajalta vaatii.
Hallituksen tehtävät:
- valvoa että seuran toiminta tapahtuu näiden sääntöjen ja voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti
- toteuttaa seuran vuosikokouksen tekemät päätökset
- kutsua koolle seuran kokoukset sekä valmistella ja esitellä niissä käsiteltävät asiat
- hoitaa seuran varoja ja muuta omaisuutta sekä valvoa että seuran kirjanpito on lainmukaisesti hoidettu
- laatia vuosikokoukselle seuran tilinpäätös sekä kertomus seuran edellisestä toimintakaudesta sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio alkavalle toimintakaudelle
- pitää jäsenluetteloa
- hyväksyä ja erottaa seuran jäsenet näiden sääntöjen 3§:n ja 9§:n mukaisesti
- ryhtyä muihinkin toimenpiteisiin seuran toiminnan edistämiseksi
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä puheenjohtaja tai joku varapuheenjohtajista mukaan luettuna on läsnä.
Juoksevien asioiden hoitoa varten hallitus voi asettaa keskuudestaan pysyviä tai määräaikaisia työryhmiä, joille se määrää valtuudet ja joiden toimintaa se valvoo. Hallitus voi tarvittaessa kutsua työryhmiin myös hallituksen ulkopuolisia seuran jäseniä.
8§
Nimenkirjoittajat
Seuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai toinen varapuheenjohtaja tai sihteeri, aina kaksi yhdessä.
9§
Jäsenyydestä eroaminen ja erottaminen
Jäsen voi erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsenyys päättyy eroamisilmoituksen tekemisestä.
Seuran hallitus voi erottaa jäsenen mikäli jäsen:
– toimii vastoin seuran tarkoitusta tai on muuten toiminnallaan seurassa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut seuraa
– rikkoo tahallisesti ja toistuvasti seuran sääntöjä
Erotetuksi tulleella on
kuitenkin oikeus vedota asiasta seuran hallituksen puheenjohtajalle osoitetulla kirjeellä neljäntoista(14) päivän kuluessa hallituksen päätöksestä tiedon saatuaan. Tällöin asia on alistettava seuran vuosikokouksen päätettäväksi.
Hallitus voi katsoa jäsenen, joka ei ole suorittanut vuotuista jäsenmaksuaan sen kalenterivuoden kuluessa, jona jäsenmaksu on erääntynyt, eronneeksi seuran jäsenyydestä.
10§
Sääntöjen muuttaminen
Näitä sääntöjä voidaan muuttaa seuran vuosikokouksessa tai sitä varten erikseen kokoon kutsuttavassa ylimääräisessä kokouksessa. Muutoksesta on kokouskutsussa mainittava. Muutoksen hyväksymiseen riittää yksinkertainen äänten enemmistö.
11§
Seuran purkautuminen
Päätös seuran purkautumisesta on tehtävä vuosikokouksessa tai sitä varten erikseen kutsuttavassa ylimääräisessä kokouksessa. Purkamispäätös vaatii kaksi kolmasosaa(2/3) äänten enemmistön saapuvilla olevien jäsenten määrästä kokouksessa, jossa asiasta päätetään. Seuran purkautumisesta on mainittava kokouskutsussa.
Jos seura purkautuu tai tulee lakkautetuksi on sen varat käytettävä seuran tarkoitusta palvelevan toiminnan hyväksi, purkautumisesta päättäneen kokouksen päätöksen mukaan.
12§
Muut määräykset
Siltä osin kuin näissä säännöissä ei ole määräyksiä noudatetaan voimassa olevaa yhdistyslakia ja muita yhdistyksiä koskevaa lainsäädäntöä.
